Parppeinvaaran Runokylän näyttelyissä yhdistyvät Suomen itäisimmän kunnan historiasta nousevat teemat: karjalaisuus, sotahistoria, suomalainen mytologia ja rikas luonto.

Itäisin Suomi yhdessä nykyisen Venäjän Karjalan kanssa oli alue, jonka runonlauluperinne muodostaa Elias Lönnrotin keräämänä suomalaisuuden myyttisen perustan. Runonlaulu- ja kanteleensoittotaito säilyivät Ilomantsissa sukupolvelta toiselle kulkevana perinteenä verrattain myöhään. Ilomantsi sijaitsee nykyisen Suomen reuna-alueella, mutta on ollut ja on edelleen vahvojen kulttuuristen virtausten sekoittumisaluetta. 

Ilomantsin kunnan alueella on taisteltu niin talvi- kuin jatkosodassakin. Sotahistoria on erottamaton osa Ilomantsin ja sen asukkaiden historiaa. Sotahistoria ei ole näkymätöntä, vaan sen arvet, merkit ja muistopatsaat rytmittävät ilomantsilaista maisemaa. Parppeinvaaran Runokylässä sijaitseekin mutkien kautta vaaralla kotinsa saanut Rajakenraalin maja, Rukapirtti. Maja oli jatkosodan aikaan Rukajärven rintamalla kenraalimajuri Erkki Raappanan majoitus- ja komentopaikka. Erkki Raappanan merkitys jatkosodan päättymiselle, ja nimenomaan Ilomantsissa, oli merkittävä.

Vaaramaiseman avaruus, laajat suoalueet ja rikas eläimistö ovat olleet aluetta vuosisatojen ajan asuttaneiden ihmisten koti, mielenmaisema ja elämän lähde. Esikristillisellä ajalla ihminen eli luonnon kanssa symbioosissa ja suomalaisessa tarustossa luonto on kumppani ja jokaisella eläimellä oli oma paikkansa uskomusmaailmassa. 

Pysyvien näyttelyiden lisäksi Parppeinvaaran Runokylässä on kesäisin esillä teemanäyttely Runopirtin vaihtuvien näyttelyiden tilassa.